Y-tunnus 2002327 -7

VETOVOIMAINEN NURMES  OSA 2
Tämän blogin on kaksiosainen, ensimmäinen osa julkaistiin 4.11. ja toinen osa 30.12.2013 blogin teeman laajuuden vuoksi.

Kuvan tekijä:  Toni Timonen/Kuutamostudio.

                              _____________________________________________________

  ERI KUNNILLA ON ERILAISIA VETOVOIMATEKIJÖITÄ

Kunnat, kuten yrityksetkin, kilpailevat asiakkaista, tosin kunnat kilpailevat veronmaksajista eli yrityksistä ja asukkaista. Kunnan näkökulmasta katsottuna kunnassa olevien ja sinne muuttavien yritysten tulisi olla mieluummin kannattavia ja asukkaiden tulisi olla työkykyisiä ja -haluisia. Lapsia ja nuoriakin saisi olla, sillä uusia kuntalaisia olisi hyvä olla kasvamassa.

Vetovoimatekijöitä onkin tarkasteltava sekä yrittäjän että asukkaan näkökulmasta. Näissä molemmissa  rooleissa roolit laajenevat lisäksi veronmaksajan, kuntapalvelujen käyttäjän ja kuntalaisen rooleihin.

Edellisessä blogissani (4.11.) käsittelin seuraavia kunnan vetovoimatekijöitä:

1.     Kaupunkisuunnittelun vetovoimaisuus –  houkuttelevan asumis-, matkailu-, ostos- ja oleskeluympäristön luomiseksi ja

2.      Koulutuspalvelujen vetovoimaisuus – yritysten kilpailukyvyn ja kilpailuedun saavuttamiseksi

      Tässä blogissa (30.12.) käsittelen seuraavat vetovoimatekijät:

3.      Kulttuuriset vetovoimatekijät

4.      Maantieteelliset vetovoimatekijät

5.      Yritystoiminnan infrastruktuuriin liittyvät vetovoimatekijät

6.      Kunta- ja SOTE- palvelujen vetovoimatekijät

Vetovoima = voima joka vetää puoleensa

3. Kulttuuriset vetovoimatekijät

Kulttuurielementin vetovoimaisuus Nurmeksessa rakentuu mielestäni mm. seuraavista teemoista jotka kumpuavat luonnosta, maantieteestä, uskonnollisista ja perinnöllisistä vetovoimatekijöistä.

Nämä  vetovoimatekijät voidaan jakaa alaluokkiin esimerkiksi seuraavasti:

·         Esittävä ja luova taide (Nurmeksen Joulumusiikki, Immanuel-jouludraama, Sukset ristiin- tanssitapahtuma, Nurmeksen Nuori musiikki, Drive in rock- tapahtuma jne.,  Kino Hannikaisen tarjonta; mm. elokuvat, oopperat, baletti-esitykset, lukuisat kesäteatteriesitykset)

·         Elämäntavat ja perinne (maanviljely, käsityöläisyys, ’Puu Nurmeksen porvarielämä’)

·         Monikulttuurisuus Nurmeksessa  (maahanmuuttajat ja heidän kulttuurinsa)

·         Alueellinen kulttuurivetovoima (karjalaisuus, kalevalaisuus Nurmeksessa, Venäjän rajan läheisyys, kolmen kulttuurin vaikutusalueen  ominaispiirteet (kainuulaisuus, karjalaisuus, savolaisuus)

·         Luonnon vetovoimatekijät (maisemakohteet, vesikohteet, kasvi- ja eläinkohteet, suojelualueet, matkailureitit, luonnonmuistomerkit, kallioperäkohteet, maaperäkohteet)

·         Rakennetun ympäristön vetovoimatekijät (Puu Nurmes, kirkot, Kirkkoharju, rautatie, aseman seudun rakennukset, Heikki- höyryveturi ja junanvaunut)

·         Uskonnot ja niiden arjessa esillä olo (kirkot, tsasounat, tapahtumat, hartaudet, jumalanpalvelukset)

·         Historialliset rakennukset ja rakennelmat (museot, muistomerkit, sotamuistomerkit ja –kohteet, julkiset rakennukset, kuten kaupungintalo jne.)

·         Vapaa-ajan kohteet (Bomban alue, Hyvärilän matkailualue, golf-kenttä…)

·         Näyttelykohteet (Galleria Tyko, Aamu & Virkku, Taidegalleria ja –lainaamo, Ylä-Karjalan Taideyhdistyksen näyttelyt, luontodokumenttien esitykset jne.)

·         Abstraktit vetovoimatekijät (maisema, näköalat, kokemukset ja elämykset jotka syntyvät myös asiakaspalvelusta)

·         Aktiviteetit (ohjelmapalvelut, asiakaspalvelun eri muodot, esim. ateriapalvelut majoitustiloihin ja mökkeihin, tulkkauspalvelut)

4.    Maantieteelliset vetovoimatekijät

Maantieteellisiä vetovoimatekijöitä ovat muun muassa paikkakunnan sijainti ja saatavuus.

Maantieteellisesti Nurmes sijaitsee vain noin 130 kilometrin päässä tai lähempänä kuudesta kaupungista; Joensuu, Kajaani, Kuhmo, Kuopio, Iisalmi, Lieksa ja noin 100 kilometrin päässä Suomen suurehkoista matkailukeskittymistä: Koli, Vuokatti, Bomba, Rauhalahti ja Puijo, Evakkokeskus (Iisalmi) joiden matkailijakävijämäärät ovat yhteensä reilusti yli miljoona matkailijaa vuodessa.

Maantieteellinen sijainti, kulkuyhteydet, yhteysreitit (fyysiset tiet ja niiden kunto, rautatieyhteydet ja rautatien kunto, linja-autoliikenteen yhteydet, tietotekniset yhteydet (valokaapeli), vesiliikenneväylät ja –kalusto, rajan ylityskohteet Venäjälle jne. määrittävät Nurmeksen vetovoimaisuutta yritysten sijoittumiskohteena, asukkaiden asumispaikkakuntana ja matkailijoiden käynteinä.

Maantieteellisiin vetovoimatekijöihin luetaan myös alueen geologia ja luonnonvarat, Nurmeksen alueella ja lähellä mm. Nunnanlahden vuolukiviesiintymät, Raesärkät ja Kirkkoharjun soraharjujonot.

5.      Yritystoiminnan infrastruktuuriin liittyvät vetovoimatekijät

Infrastruktuurin vetovoimaisuus on yksi yrittäjän tärkeimmistä yrityksen sijoittumispäätökseen vaikuttava tekijä.

Wikipedian mukaan ’Yhteiskunnan infrastruktuuri eli perusrakenne muodostuu niistä palveluista ja rakenteista, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan'.

Infrastruktuuri jakautuu sosiaaliseen ja tekniseen infrastruktuuriin. Sosiaalinen infrastruktuuri sisältää julkiset ja yksityiset palvelut. Teknisen infran piiriin kuuluvat liikenneverkot, energiahuollon verkostot, jätehuolto, vesihuolto (vedenotto, -puhdistus ja -jakelu, sade- ja jätevesiviemärit sekä jäteveden puhdistus), tietoliikenneverkot sekä niin sanottu sinivihreä infrastruktuuri eli viher- ja vesialueet.

Lisäksi infrastruktuuriin kuuluvat rakennukset, satamat, lentokentät sekä nykyiset sähköiset ohjelmistot ja palvelut ja näiden yhdessä muodostamat verkostot. Infrastruktuurin omistus ja ylläpito voi olla yksityistä tai julkisen vallan käsissä.’

Uusia käsitteitä ovat lisäksi ns. vihreä infrastruktuuri, esimerkiksi maankäytön suunnittelun välineenä ja ekosysteemipalvelut.  

Logistiikka kuuluu olennaisena osana infrastruktuuriin. Logistiikka on yksinkertaistettuna ihmisten, tavaran, tiedon ja rahan siirtoa. Se on konkreettisia kuljetuksia ja siihen liittyvää toimintaa, mutta vähintään yhtä tärkeää on informaation ja rahan kulku ketjun eri lenkkien välillä. 

Logistiikka on erittäin tärkeä tekijä, kun yritykset päättävät, minne ne sijoittavat toimintojaan. Toimiva infrastruktuuri (kuten tiet, tietoliikenneyhteydet, toimivat energian saanti), toimivat kulkuyhteydet ja rahtisatamien sekä raja-asemien läheisyys ovat useimmille yrityksille keskeisiä logistisia tekijöitä.

Logistiikka on merkittävä kilpailukykytekijä varsinkin suurille yrityksille. Laajat, usein maailmanlaajuiset toimitusketjut edellyttävät tehokasta logistiikkaa ja sen hallintaa. Liikenneministeriön arvion mukaan suurten ja keskisuurten kaupan alan yritysten kilpailukyvystä jopa puolet tulee logistiikasta. Keskiarvo on noin 40 %. Kaupan alalla pienillä ja mikroyrityksilläkin noin kolmannes (30 %) kilpailukyvystä tulee logistiikasta. Suurilla ja keskisuurilla teollisuusyrityksillä keskimäärin 35 % kilpailukyvystä on peräisin logistiikasta, pienillä ja mikroyrityksillä noin viidennes. 

6.      Kunta- ja SOTE- palvelujen vetovoimatekijät
SOTE- palvelujen osalta joudumme vielä odottamaan ratkaisuja, joita on lähiaikoina tulossa. On  huomattava, että pienen (2490 asukasta) Rääkkylän kunnan ratkaisut oman sote- huollon osalta ovat olleet poikkeavia ja luovia. Sosiaali- ja terveystoimen palveluista järjestämisvastuussa on Rääkkylän kunta, mutta palvelujen tuottajana on ulkoinen, paikallisesti toimiva yhteistyökumppani, Attendo Oy. Tässä, nyttemmin ’Suomen mummolaksi’ julistautuneessa kunnassa, on tehty todella luovia ratkaisuja useammallakin osa-alueella.

Selvää on, että myös SOTE- palvelujen järjestäminen on tulevaisuuden suuria kysymyksiä kunnan  vetovoimatekijänä. Kunta- ja seutukunta- tason vetovoimatekijöitä joudumme miettimään uusiksi; onko Pielisen Karjalan tulevaisuudessa yksi vai useampi kunta, ja millaiset kuntarakenteet palvelevat parhaiten nykyisiä ja tulevia asukkaita ja yrityksiä nyt ja tulevaisuudessa.

     ________________________________________________________________

Lopuksi on käännettävä näkökulma toiseen suuntaan – mitkä ovat ne työntövoimatekijät, jotka työntäisivät uusia yrityksiä ja asukkaita Nurmekseen? Millä perusteilla muuttajat valitsevat asuin- ja yrityspaikkakuntansa, miksi se olisi Nurmes? Millä perusteilla matkailijat valitsevat matkan kohteekseen Nurmeksen? Miksi perheet ja yrittäjät muuttaisivat Nurmekseen? Vastaus lienee, että kunnan vetovoimatekijöiden on oltava kunnossa, yhtä lailla kuin yritysten tuotteet ja palvelut, asiakaspalvelu, saatavuus, prosessien sujuvuus, markkinointiviestintä, laatu ja hinta on oltava kunnossa, jotta asiakkaita yrityksiin saadaan.

Vetovoimatekijöitä on jatkuvasti kehitettävä ja parannettava, muutoin kilpailija vetää pitemmän korren – niin yritysten kuin kunnankin ollessa kyseessä.  

Sen jätän lukijan arvioitavaksi, millaiset ovat kunkin mielestä Nurmeksen vetovoimatekijät, mutta mielestäni – vaikka monessa asiassa on paljon kehitettävää – meillä on vielä niin paljon vetovoimatekijöitä, että tekemällä kukin parhaamme, voimme jättää lapsillemme Nurmeksen, joka on aito pohjoiskarjalainen, moderni nykyaikainen, pieni persoonallinen asukas- ja yrittäjäystävällisin kunta Suomessa. Tämän tuloksena työllisyysaste (= 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä) on Suomen korkeimpia ja kunnan tuloveroprosentti Suomen alhaisimpia.

Meillä jokaisella on valta vetovoimaisuuden vahvistamisessa, sillä meistä jokainen tekee omaa kuntaamme vetovoimaiseksi tai ’epävetovoimaiseksi’ tiedostimmepa sen tai emme –  luomme Nurmeksen imagoa omilla sanoillamme ja teoillamme päivittäin, joka hetki, jokaisella teolla, jokaisella tekemättä jättämällämme teolla.

____________________________________________________________________

    "Mikä on vallassamme tehdä, se on vallassamme jättää myös tekemättä."

-Aristoteles-

___________________________________________________________________

      Niin, millainen on vetovoimaisempi Nurmes?
___________________________________________

             Vetovoimaista
vuotta 
2014!

 Ella Kärki

  puheenjohtaja

        Nurmeksen Yrittäjät ry

    

YRITTÄJYYS KANTAA NURMESTA - YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN

www.nurmeksenyrittajat.fi